“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
8. "Heaven, night"

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
7. “Aspects of chichi”

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
5. “Rumours”

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”

4. “The Dada Women”

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
2. “The Rabbit"

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
2. “The Apfelstrudel from the bakery at the corner of Bahnhofstrasse and Nübelmarkt”

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

Kesän Musiikkijuhlilla 2020, esitimme yhdessä festivaalistudion ja konserttien suoratoistolähetyksissä myös päivän Dada-video. Tulemme jouluaattoon saakka julkaisemaan yhden Dada-videon meidän kotisivuillamme. 

“DADA fail or the short history of Chichi van der Hünkelstrasse”
1 “About Dadaism”

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

Taidesuuntauksena dadaismi oli olennaisesti reaktio ensimmäiselle maailmansodalle. Perusajatuksena oli, että perinteinen taide kaikkine konventioineen oli osa sitä yhteiskuntaa, joka oli johdattanut maailman vuoden 1914 mielipuoliseen räjähdykseen. Dadaistien reaktio tähän oli taide, joka sanoutui irti kaikista ennakkoon määritellyistä säännöistä ja kuvioista kielessä, kuvassa ja äänessä. Tietenkään dada ei syntynyt tyhjästä, vaan taidemaailmassa oli ollut jo pitkään ennen sodan syttymistä kumouksellisia liikkeitä esimerkiksi ekspressionismin, futurismin ja kubismin muodossa. Yhteistä näille kaikille oli pyrkimys ottaa etäisyttä menneeseen ja luoda täysin uutta taidetta uudelle vuosisadalle. Dadaisteille ei kuitenkaan riittänyt, että vanhat säännöt korvattiin uusilla, vaan säännöistä piti päästä tyystin eroon.

Ei ole aivan yksiselitteistä, missä tämä liike ensin muodostui, mutta yksi varhaisista keskuksista oli joka tapauksessa Zürichin Cabaret Voltaire, missä runoilija Hugo Ball toimi energianlähteenä. Dada levittäytyi nopeasti Berliiniin ja Pariisiin, missä esimerkiksi Marcel Duchamp alkoi asettaa arkisia käyttöesineitä näytteille taiteena, sekä edelleen Yhdysvaltoihin.

Provokaatio oli luonnollisesti olennainen osa dadan olemusta. Ihmisten ravisteleminen irti heidän arkisesta elämästään, epäilysten ja kysymysten herätteleminen. Dadaististen näyttelyiden kieltäminen ja taiteilijoiden pidätykset paheksuttavasta käytöksestä kuuluivat täysin asiaan. Mutta kuten kaikessa uudessa ja provosoivassa käy, myös dadan järkyttävä teho vähitellen haihtui. Mielenkiinto viileni ja – ironista kyllä – monet dadan keskeisistä taideteoksista sisällytettiin kansainvälisten taidemarkkinoiden kaanoniin, eli juuri siihen, mikä oltiin haluttu kumota.

Korsholman Musiikkijuhlat järjestettiin suoratoistona kesällä 2020 28.7. - 5.8.!

Taiteellinen johtaja Cecilia Zilliacus kokee, että elävä konsertti on edelleen paras käyttöliittymä musiikille, vaikka korkealuokkaiset konserttilähetykset puolustavatkin paikkaansa konserttien ohessa. Monet muusikot kokevat vuorovaikutuksen yleisön kanssa jäävän puolitiehen kameroiden välityksellä. Silti Zilliacus on iloinen, että festivaalia toteutettiin ja hän on myös tyytyväinen näkemiensä konserttien taiteelliseen ja tekniseen laatuun.

”Yleisesti festivaalimme on mennyt hyvin, koska näin oli suunniteltu”, sanoo toiminnanjohtaja Johnson. Olemme oppineet suoratoiston salaisuuden. Henkilötapaamiset ovat suurelta osin jääneet puuttumaan, joka on suuri menetys. Yleisön ja muusikoiden kohtaaminen luo hyvän jännitteen ja yhteyden,  tärkeät tekijät festivaalin hengelle ja kehitykselle.

Ensi vuonna festivaalia järjestetään 28.7. - 4.8.!
Osa tämän vuoden taiteilijoita saapuvat ensi kesänä. Progressiivista rockia klassisilla instrumenteilla esittävä Orbi-yhtye, saksalainen Signum-kvartetti, Christin Högnabban ja Pia-Karin Helsingin Return of the Divas -show, jazzkitaristi Mathias Sandberg Vaasasta osallistuvat. Musethica-koulutusohjelman nuoret muusikot osallistuvat. Odotetaan innolla säveltäjävieraita Mats Larsson Gothea ja Sebastian Fagerlundia. Lisätietoja ohjelmasta ja taiteiljoista päivitetään syksyn aikana.

Tänä vuonna festivaalimme perustana ovat internet-lähetykset, mutta koska Pohjanmaan ja koko Suomenkin koronavirustilanne on varsin hyvä, on meillä mahdollisuus ottaa rajoitetusti yleisöä konsertteihin. Sallitty yleisömäärä vaihtelee 20 paikasta pariin sataan. Pyydämme yleisöä huomioimaan, että konsertit kuvataan varsin suurella kalustolla ja usean kameran voimin, ja tämä saattaa vaikuttaa näkyvyyteen ja hankaloittaa keskittymistä musiikkiin.

Jos haluatte varmistaa paikkanne konsertteihin, pyydämme teitä tekemään varauksen sähköpostitse osoitteeseen info@korsholmmusicfestival.fi tai soittamalla numeroon 040 833 2022. Konsertteihin ei ole lippuja lukuun ottamatta Laihian kirkkoa, jonne liput maksavat 20 euroa ja ovat myynnissä osoitteessa www.netticket.fi. Ohjelmalehti on myynnissä jokaiseen konserttiin 10 euron hintaan.

Huom! Tarkasta festivaalin turvallisuusohjeet koronan varalta täältä.

Otamme yleisöä seuraaviin konsertteihin:

28.7. Iltamusiikki – Appassionata
29.7. Avajaiskonsertti. Huom! Ei vapaita paikkoja jäljellä!
30.7. Suomalaista viulumusiikkia 20-luvulta
31.7. Nuoret muusikot ja Back to the twenties!
1.8. Beethoven & 20-luku
2.8. Nuorten konsertti
3.8. Total Chamber Music Mania!
4.8. Sellon taikaa
5.8. Päätöskonsertti

Suomen hyvän koronatilanteen vuoksi Korsholman Musiikkijuhlat avaa konsertit yleisölle rajoitetusti!
Teemme kaikkemme, jotta konsertteihin olisi turvallista tulla.

Ennen konserttia:
Musiikkijuhlien henkilökunta on yleisöä vastassa ja pyrimme varmistamaan, että turvavälit pysyvät. Meillä on ohjelmalehtisiä myytävänä konserttiin (10 €), mutta hyväksymme vain korttimaksut. Kosketuspinnat ja ovenkahvat desinfioidaan ennen konserttia ja konsertin aikana viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Konsertin aikana:
Aluehallintoviraston vaatimus on 1–2 metrin etäisyys, joten tuolit on sijoitettu riittävän kauas toisistaan.

Kirkoissa vain joka toinen penkkirivi on käytettävissä. 

Konsertin jälkeen:
Välttääksemme turhia ruuhkia ja jonottelua konsertin jälkeen, Musiikkijuhlien henkilökunta neuvoo, miten yleisö poistuu konserttisalista.

Kun tulet Korsholman Musiikkijuhlien konsertteihin, muista seuraavaa:

- Mikäli olet sairaana, nuhainen tai yskit, pysy kotona – konsertit välitetään myös suoratoistona kotisohville!

- Pidä etäisyys viereiseen henkilöön vähintään 1,5–2 metriä!

- Samassa taloudessa asuva seurue voi istua yhdessä.

- Odota sisäänpääsyä, jonota etäisyydet pitäen, älä rynni!

- Muista hyvä käsihygienia, käytä käsidesiä – sitä löytyy paikan päällä!

- Tarjoamme suojamaskeja käyttöön.

- Yski hihaan tai kertakäyttönenäliinaan!

- Ota erityisesti huomioon riskiryhmäläiset.

Olemme neuvoneet kaupungintalon siivoushenkilöstöä desinfioimaan jatkuvasti kosketuspintoja, kuten kahvoja, kaiteita, hissinpainikkeita ja käsinojia ennen ja konserttien jälkeen. Koko henkilökuntamme on myös sitoutunut ylläpitämään hyvää käsihygieniaa THL: n ohjeiden mukaisesti.

Liput Sellon taikaa -konserttiin Laihian kirkossa ovat nyt myynnissä osoitteessa www.netticket.fi/sellon-taikaa! Laihian kirkossa on seinät leveällä ja mainio akustiikka, joten mikä olisikaan parempi paikka kutsua yleisö kuulemaan elävää musiikkia elävässä konserttitilassa. Kirkossa esiintyy tiistai-illan myöhäiskonsertissa klo 21 Total Cello Ensemble, kuuden huippusellistin Sibelius-Akatemiassa muodostama kamarimusiikkiryhmä, joka sekä jatkaa selloyhtyeiden perinnettä että vie sitä eteenpäin. Yhtyeen ohjelmassa on Laihialla sekä klassisen musiikin helmiä Arvo Pärtin henkisyyttä värähtelevästä musiikista Heitor Villa-Lobosin eteläamerikkalaisiin rytmeihin. Mutta klassisten kappaleiden ohella Total Cello Ensemble esittää viihde- ja populaarimusiikkia Lasse Mårtensonista ja Unto Monosesta Adeleen ja jopa Metallicaan saakka (mainittakoon, että Ensemblen nokkamies Hannu Kiiski oli myös Apocalyptican Eicca Toppisen opettaja Sibelius-Akatemiassa). Kesän kuuminta ja kultivoituneinta show’ta ei tarvitse kauempaa hakea!

Tänä kesänä välitämme suoratoistona seitsemän konserttia Vaasasta ja Mustasaaresta ja kolme konserttia Tukholmasta. Linkit näihin konsertteihin löytyvät kotisivuiltamme festivaaliviikolla. Järjestämme myös neljä yleisökonserttia, joihin on rajoitettu yleisömäärä. Seuraamme viranoimaisten suosituksia ja rajoituksia. Lisätietoja yleisökonserttien järjestelyistä päivitetään pian. 

Vuoden 2020 Korsholman Musiikkijuhlat poikkeavat tavallisesta, mutta festivaalia ei ole peruttu. Festivaalijohto suunnittelee konserttien lähettämistä suoratoistona eri kanavien kautta. 1.8. alkaen konsertteja myös järjestetään elävänä yleisön edessä, jos suositukset ja määräykset sen sallivat – mutta ehdottomasti vain, jos koronavirustilanne antaa myöten. Festivaalin kohdeyleisön ja muusikoiden terveys ovat ehdottomasti etusijalla! 

Konsertti Arkkiherttuan seurassa streamataan suoraan Tukholmasta 15.4. klo 19.00 Suomen aikaa.
Linkki streamaukseen päivitetään myöhemmin Facebooksivuillemme, Instagramiin ja kotisivullemme. 

Arkkiherttuan seurassa
Ke 15.4. klo 19.00

Amanda-trio
Cecilia Zilliacus, viulu 
Kati Raitinen, sello
Bengt Forsberg, piano
Miriam Forsberg, lausunta 

Marcelle de Manziarly: Pianotrio (1921)
Lera Auerbach: ”Lonely Suite” Ballet for a lonely violinist for soloviolin (2002)
Anna Clyne: ”Rest These Hands”,  soolosello (2010)
Ludwig van Beethoven: Piano trio, Op. 97, Arkkiherttua (1810 -1811)

LINKKI: päivitetään

Tämän hetkisten tietojen mukaan Korsholman Musiikkijuhlat tullaan järjestämään suunnitellusti 27.7.-5.8.2020. Talviviikon konsertti ”Arkkiherttuan seurassa” 15.4. joudutaan valitettavasti perumaan. Kesäfestivaalin järjestelyt etenevät toistaiseksi suunnitellusti. Seuraamme viranomaisten sekä THL:n tiedotteita aktiivisesti. Päivitämme jatkuvasti tilannemuutoksista meidän sosiaalisissa medioissa. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Lipunmyynti kaikkiin konsertteihin alkaa tänään 18.2. klo 12.00 ja koko konserttiohjelma on nyt julkistettu kotisivuillamme!

Tästä linkistä pääset suoraan ostamaan lippusi!

Broschyren och programmet för sommaren. Biljettförsäljningen pågår!

Klicka här för att öppna broschyren.

Kansainvälisen uran luonut pianisti ja pitkäaikainen Korsholman Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Henri Sigfridsson sekä Vaasan kaupunginorkesterin muusikot kutsuvat kuulijan musiikillisen salonkiin.

Henri Sigfridsson, piano
Erica Nygård, huilu
Siri Ilanko, oboe
Eneko Iriarte Velasco, klarinetti
Samuli Krohn, fagotti
Vesa Ania, käyrätorvi
Maano Männi, viulu
Viktor Olaus Nygård, alttoviulu
Vladimir Reshetko, sello
Pontus Grans, kontrabasso

Jacques Ibert: Trois pièces brèves 
Francis Poulenc: Pianosekstetto FP100
Ralph Vaughan Williams: Pianokvintetto c- molli

Puolet ohjelmasta on 1930-luvun Ranskan terävintä kärkeä: ajattoman modernia ja hupailevaa. Poulencin seksteton alkukantainen syvyys tuo mieleen venäläiset uudistajat Stravinskyn ja Prokofjevin. Vaughan Williamsin pianokvintetto on vain 30 vuotta varhaisempi teos, mutta aivan päinvastainen: täynnä suurta, pehmeää, kypsää romantiikkaa kanaalin pohjoispuolelta.

Liput 25/21/10 €

Nyt myynnissä kolme erilaista festivaalipassia kesälle 2020 Studio Ticketissä, Rewell Centerissä ja Korsholman Musiikkijuhlien toimistolla Vaasan kaupungintalolla! Lue lisää...

Festivaalipassi 239 / 210 €
- koskee kaikkia konsertteja festivaalin aikana 29.7-5.8.2020.

2 päivän festivaalipassi 69 €
- pääsy kaikkiin festivaalin konsertteihin 29.7.-5.8.2020 kahden päivän ajan pääsylippujen lunastamisesta.  

4 konsertin festivaalipassi 99 €
- pääsy neljään vapaanvalinnaiseen festivaalin konserttiin 29.7.-5.8.2020.

Ensimmäiset konsertit ovat nyt myynnissä Earlybird -hinnoilla! Ensimmäisenä vuorossa ovat kamarikonsertti Arkkiherttuan seurassa 15.4, kesän avajaiskonsertti 29.7, Ritz 4.8. ja päätöskonsertti 5.8. Nyt ehdit ostaa konserttiliput myös joululahjaksi! Lue lisää..

Korsholman Musiikkijuhlien vuosikokous pidetään Vaasan kaupungintalon peilisalissa torstaina 21.11. klo 17.00. Kerromme tämän vuoden tuloksesta sekä ensi vuoden suunnitelmista. Kokoukseeen saapuu myös Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Cecilia Zilliacus. Kokouksen jälkeen kaikille kokousvieraille tarjotaan mahdollisuus osallistua Vaasan kaupunginorkesterin konserttiin klo 19.00 juhlasalissa. Konserttia nimeltä Phantasma johtaa Mihhail Gerts, ja solistina Sergei Prokofievin viulukonsertossa on Rebecca Roozeman.

Pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen ja konserttiin tarjoilun ja lippujen vuoksi viimeistään 18.11. Ilmoittautumiset osoitteeseen monica.johnson@korsholmmusicfestival.fi.

Toimintavuonna 2019-2020 järjestetään XXXVII Korsholman Musiikkijuhlat keskiviikosta 29.7. keskiviikkoon 5.8. Vuoden 2020 teema käsittelee Ludwig van Beethovenia, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 250 vuotta. Teema keskittyy hänen elämäänsä ja tekijöihin, jotka veivät hänet suuruuteen. Teemasäveltäjänä ja säveltäjävieraana on ruotsalainen Mats Larsson Gothe. Hän on juuri nyt yksi soitetuimmista säveltäjistä kansainvälisesti ja on säveltänyt teoksia useimmissa musiikin lajeissa. Painopiste hänen tuotannossaan on orkesterimusiikissa ja konsertoissa, mutta sieltä löytyy myös kamarimusiikkia sekä oopperaa. Festivaalilla tullaan kuulemaan ainakin yksi uusi teos häneltä. Toinen festivaalilla esitettävä nykysäveltäjä on Sebastian Fagerlund, jonka musiikkia on kuultu festivaalilla usein ennenkin.

Ohjelma ja tailteilijat valmistuu syksyn aikana. 

Ystävämme ja monivuotinen yhteistyökumppanimme Heikki Joensuu on yllättäen menehtynyt. Lämmin, taitava, monipuolinen ystävä ja kumppani on poissa. Hän jätti ison aukon keskuuteemme. Hän viritti ja kuljetti Musiikkijuhlien pianot ja flyygelit vuodesta 1989 lähtien. Korsholman Musiikkijuhlien henkilökunta ikävöi häntä ja hänen perheensä on ajatuksissamme.

Lintu Sininen -konsertissa Vaasan kaupungintalossa kuullaan konsertin nimikkoteoksen lisäksi suomalaisia klassikkosävelmiä:

Erkki Melartin: Prinsessa Ruusunen: Juhlamarssi & Perhosvalssi
Armas Järnefelt: Praeludium, Berceuse & Ynglingadådet elokuvasta Laulu tulipunaisesta kukasta
Jean Sibelius: Valse triste & Andante festivo

Lue lisää tästä

Festivaalin alku lähestyy vauhdilla ja siihen olemme valmistautuneet uusin tuottein festivaalikävijöillemme. Vuoden uutuuksiin kuuluu tyylikäs ja kätevä kestojuomapullo hintaan 8€ sekä eri t-paitoja, muun muassa kantaesityksensä pian saavan Elämänkuvat kirkko-oopperan paidan hintaan 10€. Meiltä löydät myös muun muassa artistien CD-levyjä, LP-levyjä ja “Sibeliuksen pöydässä”-kirjan. Meidät löytää festivaalitoimistoltamme Culturumissa (Koulukatu 31), jossa voit tutustua tuotteisiimme sekä hankkia konserttilipput, ohjelmakirjan ja oopperan librettokirjan – Tervetuloa!

Liity jäseneksi nyt, niin ehdit hyödyntää kaikki edut tulevana kesänä Musiikkijuhlilla! Lue lisää jäseneduista ja liity jäseneksi tästä.

Korsholman Musiikkijuhlien puheenjohtaja Bo Kronqvist on kuollut lyhyen vakavan sairauden jälkeen. Hän oli 70 vuotta vanha. Bo Kronqvist toimi 7 vuoden aikana Korsholman Musiikkijuhlien puheenjohtajana. Hänet muistetaan energisena, idearikkaana henkilönä, joka oli aina valmis viemään kamarimusiikkia ja kulttuuria uusille kohderyhmille. Kiitos Bosse!

Kuva: Rewell Center 25.7.2018 Opening flash, yhdessä laulajan Lena Willemarkin ja viuluisti Cecilia Zilliacuksen kanssa. Kuvaaja: Johan Hagström

Eilen ja tänään 2-3.5. pidetään Olli Kortekankaan säveltämän Elämänkuvat-kirkko-oopperan  ensimmäinen suuri harjoitus Vaasassa. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit ovat kokoontuneet Anna-Maria Helsingin johdolla molempien päivien aikana. Petteri Pitkovahvistaa orkesteria cembalolla. Orkesterit aloittivat klo 10.00 ja illalla 2.5. kuorot harjoittelivat; aikuis- ja lapsikuoro. 3.5. solistit saapuvat Vaasaan ja harjoittelevat päivän aikana. Illalla on suuri yhteisharjoitus. Paikalla on myös säveltäjä Olli Kortekangas.  Ensimmäisen päivän harjoitusten jälkeen hän toteaa että harvoin on kolme kuukautta ennen esitystä joku teos ollut niin hyvässä kunnossa. Kapellimestari Anna-Maria Helsing oli yllättynyt siitä että päästiin jo läpi koko teosta näin hyvin sekä orkesterin että kuorojen kanssa. Molemmat odottavat innolla kun päästään yhteisharjoitukseen. Solisteina ovat sopraano Päivi Nisula  Mariian roolissa ja baritoni Waltteri Torikka on Maalarin roolissa. Molemmat solistit ovat jo maaliskuusta lähtien harjoitelleet korrepetiittorin Jari Hiekkapellon kanssa. Anton Ylikallio harjoittelevat kuorojen kanssa Vaasassa.

Korsholman Musiikkijuhlat hakee festivaalityöntekijöitä ajalle 25.7-1.8.2019! Oletko kiinnostunut tulemaan meille töihin tänä kesänä? Kirjota lyhyt vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot itsestäsi ja miksi haluat festivaalityöntekijäksi. Lähetä hakemus osoitteeseen info@korsholmmusicfestival.fi viimeistään 31.5.2019.